maanantai 27. elokuuta 2012

CAPE COD

Ensimmäiset kaks kuukautta on lähestulkoon takana ja seuraavat 4 edessä:) Viime viikonloppu suju viimesiä isäntäperhepäiviä vietellessä Nancyn ja Caitlinin kanssa. Kateltiin paljon leffoja, käytiin museovierailulla, uitiin ja syötiin hyvää ruokaa. Sunnuntaina mentiin auttamaan Sika ja Pippuri ( näin suomalaisittain ) festareille koko porukan voimin. Autoin asettelemaan ruokia ja myymään dippitouhuja sekä nautin yleisesti festareista. Osalla meidän porukasta, ketkä ei auttanu festareilla, oli minishow jonka ne esitti illan mittaan.




Maanantaina oli jälleen matkustuspäivä edessä. Tällä kertaa meidän tuleva kohde oli semi lähellä, joten huruuteltiin bussilla parisen tuntia uuteen kohteeseen, Cape codiin. Cape cod on suhteellisen pieni merenrantakaupunki jenkkilän itärannikolla ja tunnettu merenelävistä ruokalautasella ja siitä, että täällä on enemmän laivoja kun ihmisiä. Perille saavuttuamme luultiin opiskelevamme ahkerasti koko päivä, mutta selviskin että meillä oli edessä vapaata koko päivä ja saatiin viettää
vapaapäivä biitsillä! Ilma oli suhteellisen kuuma ja oli ihan mahtavaa päästä vaan löhöilemään aurinkoon ekaa kertaa Suomesta lähdön jälkeen. Täälä on hankala koittaa rentoutua kunnolla vapaapäivinä, koska meidän vapaapäivät koostuu isäntäperheiden suunnittelemasta ohjelmasta hyvin pitkälti ja pitkään nukkuminen vapaapäivänä tarkottaa herätystä viimestään ysiltä.. :D Hengattiin porukalla biitsillä koko päivä eväitä syöden, arskaa ottaen, biitsilenttistä pelaten ja hyvästä seurasta nauttien. Vaatteita vaihtaessa kuulin kiljumista seläntakaa ja oivalsin että olin onnistunu polttamaan itteni tosi pahasti auringossa. Tyhmä suomalainen kun olen, haluan saada rusketuksen enkä tajunnu käyttää arskarasvaa.


Biitsipäivän jälkeen meidät jaettiin uusiin isäntäperheisiin. Parkkipaikalla uutta isäntäperhettä etsiessäni törmäsin hassuun tätiin, jolla oli kirkkaan keltanen teltta päällä, vieterihattu päässä, vihreet kumpparit jalassa ja kiikarit kädessä. Oivalsin hyvin äkkiä että olin juuri törmänny uuteen äitiin :DD Hauskin näky
ikinä! Näyttää siltä että henkilökunta on ottanu mun työnkuvan vakavasti koska hengaan taasen mummolassa! Sain kämppikseks´tällä kertaa Arizonalaisen 19-vuotiaan Cassien. Asutaan maaseudulla söpössä pikku kylässä valtavassa lukaalissa meren rannalla!  Meidän perheeseen kuuluu vain yks ihminen, leskirouva Irma 73v. Irma on huippuluova tätsky; kokkaa kaikenlaista, leipoo, kutoo, maalaa, kirjottaa ja käyttää värikkäitä vaatteita. Tällähetkellä harrastuksiin kuuluu romanttiset kävelyretket uuden poikaystävän kanssa merenrannalla, söpöö vai mitä!

Tiistaina oli edessä ensimmäinen hyväntekeväisyyspäivä Cape Codissa. Meillä oli viimeviikolla jälleen mahdollisuus valita muutamasta vaihtoehdosta meille mieluisin hyväntekeväisyyskohde. Valitsin kaks eri kohdetta, joissa vietin ti-to päivät. Tiistaipäivän vietin paikassa nimeltä YMCA ja oi kyllä, valitsin kohteen ainoostaan hauskan nimen perusteella:D Työnkuvaan kuulu lähinnä puutarhatouhuja kuten pihan siivoomista, kasvien repimistä, hiekottamista ja hikoilua. Päivä oli ihan superkuuma´ja voitte vaan kuvitella mitä tapahtuu kun ei oo aikaa juoda vettä vaan pitää heiluttaa lapioo 24/7 :D Oltiin kuitenkin tosi tyytyväisiä meidän tekemään työhön ja YMCA:n henkilökunta vaikutti myöskin tyytyväisiltä ja arvostivat kovasti meidän apua.
Keskiviikko ja torstai oli meidän seuraavat hyväntekeväisyyspäivät, ja tällä kertaa mun ja 6 muun meidän castilaisen kohteena oli´Cape Cod Child Developement molempina päivinä. CCCD järjestää päivähoitoa lapsille sekä erilaisia aktiviteettejä. ( ps jos oikeen tarkkoja ootte nii löydätte facebookista mun muutaman kuvan musta työn touhussa niiden sivuilta;)Työpaikka oli ihan unelma, vietettiin kaks päivää nauttien ihanasta kelistä ja hauskasta työstä! Pomot oli rentoja, kannusti ja kehu joka tilanteessa ja kanto vähän väliä jonkin sortin kakkua meille että jaksetaan työskennellä:D Parin päivän aikana saatiin tosi paljon aikaan, vaikkakin meitä olikin tällä kertaa tosi pieni porukka auttamassa. Tehtiin mm. puutarhatouhuja, käytiin
istuttamassa kukkia päiväkodin pihalle lasten kanssa, maalattiin piharakennuksia päiväkodin pihalla, vedettiin lapsille torstaina pitkä leikkituokio erilaisia leikkejä ja lauluja opettaen ja HYVÄÄ RUOKAA SYÖDEN. :D Täälä ollessa ainut ruoka mitä oon korviani myöten täynnä on pizza, koska se on ainut asia mitä oon tullu syöneeks viimeset kaks kuukautta ja saatiin vihdoin isot kasat salaattia ja PERUNOITA JA LIHAA AH! Semmosen pikku havainnon oon myös tehny että kyllä huomaa että on asunu kaks kuukautta
jenkeissä kun pyllyä ei enää tunnista omaks vaan se alkaa muistuttaa lähinnä seittemän leivän levystä uunia:DDDD Koululle takas palatessamme meille oli tullu vieras puhumaan seksistä ja raiskauksesta. Aihe oli tosi mielenkiintonen, mutta monelle myöskin hyvin herkkä. Jaettiin monenlaisia tunteita illan mittaan ja porukka läheni taas puolella :)

Viikonloppuna meillä oli tulossa tuplashowpäivät, eli pe ja la suju täysin showta valmistellessa ja esiintyessä. Viikonlopuks saatiin meille seuraks meidän uuden äidin tytär perheineen kyläilemään. Perheeseen kuulu kaks lasta, 4 ja 6 vuotiaat pojat, jotka oli supersulosia!!! Molemmilla pojilla oli kihara ruskee tukka ja tummanruskeet silmät! Molempina aamuina saatiin oikeen rattosa herätys ku saatiin valomiekoista päähämme:D:D: Villejä lapsosia etten sanois. Molemmat showt suju ihan huippu hyvin, ja sain päivän päätteeks ''illan rokkistara'' plakaatin parhaasta energiasta lavalla :P

Tänään ollaan nautittu vapaapäivästä nukkumalla pitkään, shoppailemalla, lenkkeilemällä ja syömällä ravintolassa! Löysin kaupasta ihan superkivoja snapsilaseja ja riikinkukkomekon! :D Vielä pitää ottaa viimeset valokuvat, lähettää parit postikortit ja täydentää isäntäperhekirjaa ennen huomenaamusta lähtöä uuteen kaupunkiin, Newburyportiin!



xoxo,Elsa

lauantai 18. elokuuta 2012

Heippa mussukat!
Mun adaptori sano sopimuksensa irti heti heinäkuun alusta alkaen, ja nyt kun vaihdettiin perheitä mulla ei oo enää ketään eurooppaihmisiä keneltä lainata. Jotenkin niin mun tuuria, oon ollu aina loistava tuhoomaan kaikki mahdolliset elekroniikkavehkeet jota maa päällään kantaa!
Tällä viikolla on sattunu ja tapahtunu kaikenlaista. Niinkun viime postauksessa kerroinkin, niin sunnuntaina oli viimenen päivä Denverissä vanhassa isäntäperheessä. Viimenen päivä suju pyykätessä, pakatessa ja poratessa! :D Päivän kohokohta oli tokikin illallinen, jota päätettiin kokata meidän perheelle kiitokseks kuluneesta kuukaudesta. Linnea kokkas pääruuaksi Tanskalaisia lihapullia ja cuscus-karpalo-rucola-feta salaattia, ja mä tein jälkkäriks valtavan tuplasuklaa-mansikkakakun. Vaikka ite sanonkin niin me ollaan kyllä parhaita kokkeja ikinä, ruoka oli superhyvää ja sain pari uutta reseptiä kotiin vietäväks! J





Maanantaina meillä oli tosi aikanen herätys, koska koko porukan piti treffata lentokentällä jo ennen kuutta aamulla. Oltiin päätetty ettei sitten pidetä mitään itkupotku hyvästejä isäntäperheen kanssa, mutta arvatenkin toisinhan siinä kävi. Meistä on tullu niin läheisiä viiden viikon aikana että oli ihan mielettömän vaikeeta jättää hyvästit kun tietää ettei  välttämättä nää niitä enää ikinä. :/ Tosin heti samana päivänä tuli sähköpostiin viesti että meitä ikävöitiin jo hirveesti,  ja kotona on vietetty itkumarkkinoita koko päivä!


Lentokone kohti Bostonia, Massachusettsia starttas vihdoista viimein kympin aikohin. Suunnittelin nukkuvani lentsikassa mutta toisinhan siinä kävi kun oli turhan hyvää seuraa matkassa ! 

Matkaseurana toimi Alexia Mexicosta ja Shihong Kiinasta!

Perille päästyämme jatkettiin Bostonista bussikuljetuksella Lowelliin uuteen kouluun. Koululla saatiin snäksejä ja meiät jaettiin uusiin isäntäperheisiin! Mun uuteen isäntäperheeseen kuuluu ainoostaan äiti Nancy 68v sekä Up with People hostsisko Caitlin Floridasta. Asutaan rauhallisella asuinalueella n. 20min keskustasta tosi mukavassa omakotitalossa.
Takapihalta löytyy mm. isot tenniskentät, fudiskentät ja uima-allas ;) Nancy työskentelee nelosluokkalaisten lasten parissa ala-asteella matikanopettajana! Tykkään meidän uudesta äidistä tosi paljon, ja se on ihan innoissaan koska ollaan ensimmäiset tytöt sen elämässä jotka asuu samassa talossa ja nyt sillä on vihdoin mahdollisuus tehdä tyttöjen juttuja meidän kanssa! J Ollaan syöty tosi paljon hyvää ruokaa ja tunnettu olevamme oikeen tervetulleita joka on mukavaa!
Tiistaina oli meidän ensimmäinen hyväntekeväisyyspäivä tienpäällä!  Viime viikolla saatiin päättää mitä työtä halutaan mennä tekemään, ja sen mukasesti meidät jaettiin n. 8 eri osotteeseen auttamaan. Mun ensimmäinen kohde oli yks meidän sponsoreista elikkäs Habitat of Humanity Restore. Yritys rakentaa taloja vaikeissa tilanteissa eläville ihmisille halvemmalla ja ottaa kauppassa vastaan lahjotettuja huonekaluja sekä esineitä, joita muut ihmiset saa ostaa tai käyttää mahdollisesti uuden talon rakennukseen.  Kauppa oli suljettuna koko tiistaipäivän joten saatiin työskennellä ihan rauhassa. Up with People porukasta kyseiseen kauppaan meni  7 ihmistä auttamaan. Työn kuvaan kuulu huonekalujen putsausta ja kokoomista, lahjotusten vastaanottoa sekä kaakeleiden paketoimista. Päivä meni tosi nopsaan, koska meillä oli ihan huippu tiimi matkassa ja pomo näytti meille päivän lopuks tunnin ajan ihan hulluja korttitemppuja! :D




Keskiviikkona hyväntekeväisyyskohteena oli Merrimack riverside. Merrimack –joki ympäröi lähes koko kaupungin, ja on sen takia todella tärkeä osa luontoo koko Lowellin asukkaille. Työn kuvaan kuulu joenreunustojen siivoomista, kasvien repimistä ja maalaamista. Tiistaina osa porukasta oli maalannu sillan alle mahtavia maalauksia monen tunnin ajan, kunnes yön aikana joku oli menny ja pilannu kaiken graffiteilla… Me ei asiasta kuitenkaan lannistuttu, vaan päätettiin maalata jotain uutta ja hienompaa päälle. Siispä maalattiin koko seinä mustaks ja tehtiin meidän kädenjäljillä  ’’MAKE A CHANGE’’ teksti siltaan, ja tättärää päästiin myös paikallisen aamulehden etusivulle ’’maailmanparantajina’’ tällä tempulla =)




Torstaina kohteena oli jälleen sama paikka kun tiistaina ja sama työnkuva jatku! Iltapäivällä palattiin takasin koululle ja mulla oli edessä promoryhmä. Perjantai oli meidän tuleva showpäivä joten torstai oli supertärkee päivä mainostaa tulevaa esitystä. Niimpä päätettiin pukeutua kansallispukuihin, tehdä kasa plakaateja ja ottaa eri maiden liput messiin ja pitää paraati! Kierreltiin n. 2tunnin ajan ympäri kyliä ja mainostettiin meidän showta ahkerasti. :D Paraatista oli selvästikkin hyötyä, sillä sen avulla saatiin myytyä  700 lippua!! Torstaina koulupäivän jälkeen Nancyn lapsenlapsi Emily tuli yökyläilemään pariks päivää. Kotiin päästyämme nautittiin grilliruuasta ja hengailtiin uima-altaalla loppuilta toisiimme tutustuen.
Perjantaina koitti vihdoin meidän ensimmäinen showpäivä tienpäällä. Aamupäivän ensimmäiset kuus tuntia suju mun osalta askarrellessa ja Suomi-kirjoja lukiessa. Meillä on parin viikon päästä kulttuuripäivä, jossa esitellään jokaisen oma maa ja kulttuuri. Jokainen saa oman pöydän ja saa pystyttää sen ihan miten tykkää! Kuten kerroin niin oon ainokainen Suomesta joten sain askarrella ihan yksinäni muiden tehdessä maatyötä yhdessä porukalla :D Sain tosi paljon aikaseks; tein Powerpointin, 6 eri plakaatia, ja suunnitelmana on vielä kokata jotain ruokaa sekä kyhätä joulupukkipeli. :D:D Älkää kysykö mikä se on koska en tiedä vielä itekkään! Aamupäivän jälkeen meillä oli yks koko shown läpimeno, meikkausta, säätämistä, syömistä ja löhöömistä. Puoli seiskalta eka osa yleisöstä saapu , ja samaan aikaan alko meidän Green Room-tuokio. Sen tarkotuksena on valmistaa meidät henkisesti ja fyysisesti tulevaan näytökseen laulun, leikkien, ja pelejen avulla. Yleisöö oli yli 800 henkee ja show suju ihan mukavasti muutamaa aika isoo mokaa lukuun ottamatta :D Shown jälkeen tein Valerian kanssa haastattelun meidän mahdolliselle uudelle UWP-kandidaatille!
Tää päivä on meidän isäntäperhepäivä tällä viikolla joten ollaan vaan otettu rennosti, kierrelty museot, viety Emily kotiin, käyty uimassa ja syöty mäkkärissä, hups…… Meiän äiskä lähti kihlajaispippaloihin joten ollaan nautittu, katottu leffoja ja tilattu kiinalaista! Huomenna on edessä Pig and Pepper-festarit, joissa meidän on tarkotus esittää meidän show ja auttaa kaikessa mahdollisessa hurvittelussa lapsia! J


PÄIVÄN FAKTA JOKA JÄRKYTTI : Kiinalaiset ei oikeesti syö onnenkeksejä kiinassa!!
xoxo, Elsa

sunnuntai 12. elokuuta 2012

UP WITH PEOPLE ON TOUR

HEIPPA!


Niin se viikko on taas vierähtäny. Tää viikko on ollu aika rankka ja hermoja koetteleva viikko; ollaan treenattu päivittäin  monta tuntia meidän showta, jotta se olis viimesen päälle hyvä esityspäivänä :) Meille painotettiin viikon alussa sitä, että muistakaa sitten rentoutua iltasin kunnolla ettette vedä itteenne ihan piippuun. Otettiin siispä neuvosta vaari, ja päätettiin mennä tyttöjen kanssa keskiviikkona taas kerran juustokakkutehtaalle syömään :D Meiän seurueeseen kuulu tällä kertaa meidän taksiporukka, jonka kanssa kuljetaan kaikki matkat koululle ja takasin kotiin päivittäin. Vietettiin ihan älyttömän mukava ilta juustokakkutehtaalla henkilökunnan vanhoja matkustustarinoita kuunnellen ja ruuasta nauttien! Hirvittää jo nyt ajatella että joutuu tasan 4kk päästä sanomaan hyvästit kaikille ihanille ihmisille : <


Lisäks tällä viikolla ollaan rentouduttu, oltu hieronnassa, syöty hyvää ruokaa, lenkkeilty ja pesty ahkeraan tahtiin pyykkiä!

Toissapäivänä ja eilen koitti sitten vihdoin viimein meidän ensimmäiset showpäivät!! :) Ensimmäinen show oli tarkotettu pääosin isäntäperheille, omalle perheelle ja meidän sponsorivieraille. Toinen show oli tarkotettu ihan kenelle tahansa kiinnostuneelle. Teille jotka ette vielä tiedä, niin meidän show on siis noin kahden tunnin mittanen tanssi/laulushow joka koostuu eri maan tunnetuista lauluista sekä 60-70-80 ja 90-luvun parhaista radiohiteistä. Showpäivät on yleensä todella pitkiä päiviä, ja ne sisältää shown viimeistelyä, ruokailua, pöytien pystyttämistä, haastatteluja, siivoomista sekä pari läpimenoo ennen virallista esitystä. Tässä parit kuvat meidän ensimmäisistä esityksistä:

Oi kyllä, tyttöjen pukkarissa on huomattavasti hankalampaa meikata tai yrittää pukee n. 70 hengen voimin!


Ensimmäiset showpäivät meni ihan superhyvin! Muutama hassu moka sattu lavalla kun pari meistä menetti äänensä kesken laulamisen mutta kaikenkaikkiaan molemmat esitykset meni tosi hyvin. Yleisössä oli molemmilla kerroilla n. 500 henkee seuraamassa, ja täytyy sanoo että tuli ihan järkyttävän hyvä olo jälkeenpäin kun yleisö nousi seisomaan ja laulo lähes kaikki tutut biisit meiän kanssa yhdessä :D Jälkeenpäin pari pikkutyttöö tuli pyytämään nimmareita meiltä ja olo oli ku tärkeemmälläki henkilöllä :DD
Tänään on meidän viimenen päivä Denverissä, joten jouduttiin eilisen shown jälkeen siivoomaan koko koulu ja purkamaan koko lava valoineen päivineen. Oltiin kotona joskus kahden aikoihin yöllä, joten tää aamu ollaan vaan nukuttu ja koitettu rentoutua. Tänään on meidän viimenen päivä myöskin tän isäntäperheen kanssa, joten aiotaan viettää mukava päivä yhdessä ja kokata isäntäperheelle skandinaviaruokaa :DD Lisäks pitää pakata ja ottaa viimeset kuvat ennen lähtöö, koska huomenaamulla pitää olla lentokentällä jo viideltä aamulla.. Harmittaa tosi paljon jättää hyvästit tälle isäntäperheelle, koska meistä on tullu tosi läheisiä ja ollaan totuttu jo elämään täysin normaalia perhe-eläämää täällä. Samaan aikaan oon superinnoissani, koska päästään vihdoista viimein tienpäälle huomenna!! Lennetään Bostoniin, Massachusettsiin ja sieltä matka jatkuu bussilla Loweliin, jossa vietetään seuraava viikko : )

Eilen yöllä kun tultiin kotiin niin meiän iskä oli askarrellu alakertaan meille oman plakaatin, ihanata!!!

Nyt pyykkäämään!
xoxo, Elsa

sunnuntai 5. elokuuta 2012

                                        HOLA
Tää viikko on ollu tosi kiireinen, enkä oo ehtiny kirjotella blogin puolelle juurikaan mitään. Nyt parannan tapani ja laitan tuplasti kuvia korvaukseksi:D ! Tällä viikolla ollaan juhlittu isäntäperheen lapsenlapsen 14v synttäreitä, syöty illallista vanhan vaihto-oppilaan-suomalaisen Tarun kanssa, seisty joka päivä 12h spottivaloissa lavalla showta viimeistellen ja vietetty koti-iltoja lautapelejä pelaillen.  Tässä muutamat synttärikuvat;
Synttärisankari on harrastanu monta vuotta voimistelua joten se oli ihan hurjan hyvä tekeen kaikkia temppuja!

Voiko kellään olla näin söpöö lemmikkiä?? Määki tahon!

Synttäritalo oli sisältä ihan unelma, ihan ku jostain sisustuslehdestä!

Eilen kuudelta alko meiän miniviikonloppu, ja kuultiin päivän aikana et meiän isäntäperhe lähtee tuttaville bridgee pelaamaan, joten meille tulikin vapaailta!  Päätettiin Linnean kans viettää kunnon tyttöjenilta, joten käytiin vuokraamassa pari leffaa ja ostettiin noin viis kiloo suklaata :D Oli ihanaa päästä rentoutumaan pitkästä aikaa ja olla tekemättä mitään erikoista, kun normaalisti on totuttu siihen et kokoajan n. 100 ihmistä pyörii ympärillä ja hössöttää kokoajan.

                                              


Viikon ainutta vapaapäivää juhlistettiin nukkumalla tosi pitkään, käymällä ostarilla ja syömässä ! Oon pysyny tosi tarkkana sen suhteen etten ostais mitään turhaa krääsää tai ylimääräsiä vaatteita, koska mun matkalaukku painaa jo nyt pari kiloo liikaa. Koitin siispä vaan ihailla kaikkee ja lähtee tyhjin käsin syömään. Ostarin päädyssä oli pieni Skandinavia-putiikki, ja päätettiin poiketa kattomaan löytyykö sieltä mitään tuttua.

 Ja arvatkaas! Kaikki ketkä ootte nähny elokuvan 13 ja risat, tiedätte että ne syö Razzles-karkkeja siinä leffassa. Joka kerta ku katon sen leffan, mun on tehny mieli maistaa niitä, mutta niitä ei myydä Suomessa-no Skandinaviaputiikissapa myytiinkin! Meidän oli pakko ostaa pussi ja testata että onko ne oikeesti hyviä ja vaihtuuko kielen väri:D
Ostarikierroksen jälkeen tultiin kotiin odottelemaan meidän kavereita. Tarkotuksena oli lähtee Springsiin testaamaan koskee, jossa monet nuoret käy päivittäin hyppimässä. Lämpöö oli n. 40 astetta mutta kosken lämpötila oli vaan vähän päälle nollan. Alkuun oltiin ihan paniikissa että henkihän sielä lähtee, mutta haluttiin kuitenkin olla rohkeita ja kokeilla!
Kallio josta hypättiin oli ihan superkorkeella, mutta fakta on, että ykskään ihminen ei oo ikinä koskettanu kosken pohjaa, koska sillä kohtaa on tosi syvää.



Bob ottaa hölliä........... :D

Varotus tässä vaiheessa niille ketkä on herkkähipiäisiä! Hetken aikaa hypittyämme vanhempi mies lähti kiipeemään korkeelle kalliolle aikeissa hypätä alas. Mies oli n. 12metrin korkeudessa, kunnes yhtäkkiä sen ote lipes ja voin kertoo että tulos oli ihan ku jostain kauhuleffasta! Porukka kilju ihan hullunlailla ja se mies vaan heittelehti ja pyöri pitkin kallioo, kunnes rysähti lopulta koskeen kauheen kivikasan päälle. Hetken kaikki oli ihan shokissa eikä kukaan ei tajunnu tehdä mitään vaikkei miestä näkyny vedenpinnalla. Sit yks nuori poika sukelsi pelastamaan sitä miestä ja mää kiitin luojaa siitä että oon valinnu tämmösen ammatin ittelleni! Raahattiin mies rantakiville, ja alettiin tutkia vammoja. Siltä oli hetkellisesti lähteny taju pudottuaan, mutta se virkos aika nopeesti kun päästiin rannalle. Sillä oli verta vuotavia tosi syviä haavoja ympäri kehoo, takaraivo auki, ja luita paisto sieltä sun täältä. Joku poika juoksi hakemaan ensiapulaukkua peräkontistansa ja mä aloin ahkerana lähihoitajana paikkailemaan pahimpia haavereita sillä välin ku odoteltiin ambulanssia. Ihan uskomatonta miten jääräpäisiä miehet voi olla, rannalla se mies vaan totes että kyllä mä itte voin kotio ajaa eikä ymmärtäny ollenkaa et miks tilataa ambulanssi!? haloo.  Toivottavasti hän selvis hengissä pudotuksesta eikä saanu sen pahempia haavereita. Yhen mun kaverin isäntäperheen iskä sai videolle ton pudotuksen, ja koitin itseasiassa laittaa sitä videoo tänne mutta tää pätkii tosi paljon.. Ehkä parempi ilman!
Uimisen jälkeen päätettiin käydä vielä vesiputouksilla seikkailemassa porukalla ! Kotiin tultuamme meitä odotti vielä aika pitkä projekti, nimittäin tarkotuksena on tehdä ME PAGE itsestä showta varten. Tarkotuksena on, että jokainen kirjottaa paperiin oman nimensä, laittaa kuvan itestä ja kirjottaa tai piirtää itelle tärkeitä asioita. Jokaisen shown jälkeen yleisö saa käydä lukemassa meidän ME PAGE-kirjaa, jossa on kaikista Castilaisista jotakin mukavaa! Tämmönen siitä sitten tuli;

NYT NUKKUMAAN, UNIA!
xoxo,Elsa